Dormi

Asumme yliopiston asuntolassa eli dormissa. FINEC yliopistolla on kaksi dormia jotka sijaitsevat yliopiston sisäpihalla, joten matkaa koululle on noin 50m. Sijainti on muutenkin mitä parhain, aivan ydinkeskustassa noin 200 metrin päässä Nevski prospektilta (paikallinen pääkatu) ja Gostini Dvorista (kuuluisa tavaratalo). Pietarin kovimman, ja samalla myös pahamaineisimman yöelämän omaava baarikatu Dumskaya Ulitsa sijaitsee sekin noin 100 metrin päässä yliopistostamme.

 

Asunnot sijaitsevat siis kahdessa eri dormissa jotka ovat vierekkäin. Toinen on uusi dormi, jossa on tietääkseni pelkästään yksiöitä. Yksiöissä on sänky, työpöytä, vaatekaappi, jääkappi ja oma vessa ja suihku. Huoneet ovat melko pieniä mutta ihan siistejä. Uusi dormi on remontoitu juuri äsken joten pinnat ovat hyvässä kunnossa mutta onhan remontti tehty venäläiseen tyylin, eli aikalailla vasemmalla kädellä ilman peukaloa. Uuden dormin yksiön vuokra on muistaakseni 9000RUB eli noin 180€/kk.

Meidän asuntomme sijaitsee vanhassa dormissa, jota tosiaan ei ole remontoitu hetkeen :D Dormin asunnot ovat pääasiassa kahden hengen huoneita, mutta muutamia yksiöitäkin täällä on. Asumme molemmat samassa huoneessa. Huoneessamme on kaksi sänkyä, työpöydät, vaatekaapit, jääkaappi ja lipastot. Huone on ihan ok puhdas mutta pinnat ovat vuosienmittaan kuluneet jo melkoisesti, toisaalta eipä ainakaan itseäni ole tämä haitannut. Jokainen kerros on jaettu kahteen puoleen, joissa molemmissa asuu 15 henkilöä, eli 7 kaksiota ja yksi yksiö per puoli. Molemmilla puolilla on omat yhteiset tilat joissa on olohuone, keittiö sekä vessat ja suihkut. Tässä tapauksessa vanha dormi on mielestäni parempi kuin uusi. Uuden dormin yhteiset tilat ovat selkeästi pienemmät eikä siellä hengata niin paljoa yhdessä. Meillä yleisissä tiloissa on melkein kokoajan jotakin porukkaa, joten yhteishenki on siksi parempi. Vanhan dormin kaksion kuukausivuokra on 7500RUB per naama, eli noin 150€/kk. Dormin yhteiset tilat siivotaan joka päivä ja lakanat vaihdetaan kerran viikossa.

Meidän kerroksessamme asuu me kaksi, kolme suomalaista poikaa, saksalaiset tyttö ja poika, kolme korealaista tyttöä, korealainen(kai?) poika ja kaksi suomalaista tyttöä. Muutekin dormissamme suurin osa asukkaista ovat suomalaisia, saksalaisia tai ranskalaisia.

Jokaisessa kerroksessa on oma pyykinpesukone ja silitystarvikkeet joilla omien vaatteiden pesu onnistuu näppärästi. Pietarista löytyy myös yleisiä pesuloita katujen varrelta jonne voi mennä pesemään pyykkiä. Eräskin pesula on baarin ja pesulan yhteenliittymä jossa voi mennä baaritiskille siksi aikaa kun vaatteet peseytyvät.

Ensimmäinen viikko takana

Nyt on Pietarin elämään totuttauduttu jo reilu viikon verran. Aika on kulunut erittäin nopeasti ja tuntuu, ettei hirveästi olla keritty vielä näkemään. Unirytmi on ollut ”hivenen” hakusessa, johtuen ylitsepääsemättömän tuntuisesta kahden tunnin aikaerosta. Baaritkin menevät kiinni vasta aikaisintaan kuudelta aamulla, joten unet maistuvat pitkälle iltapäivään asti. Sen verran voisi sanoa myöskin paikallisesta elämäntyylistä, että täällähän ihmiset elävät täysin Suomen ajassa, mutta kello vain sattuu olemaan näin talviaikana kaksi tuntia edellä. Tämä siis tarkoittaa sitä, että työpäivät kestävät täällä 10-18, ja esimerkiksi saleilla on helposti ruuhkaa vielä kymmeneltä illallakin. Pikkuhiljaa meidän opiskelut kuitenkin alkavat, joten eiköhän tästä rytmiin päästä.

FINEC yliopiston päärakennus on venäjän entinen keskuspankki. Yliopiston edessä on Bank Bridge jonka molemmissa päissä kaksi leijonaa vahtivat pankin ovia.

 

Viime perjantaina otimme osaa pakolliseen ”kielitestiin”, jonka perusteella meidät siis valittiin ryhmiin, jossa venäjän kieltä tulemme opiskelemaan. Testihän oli meidän kohdallamme pienimuotoinen farssi, koska kieli taipuu vielä toistaiseksi suunnattoman huonosti. Tätä testiä on kuitenkin turha jännittää, sillä ei täällä oletetakaan, että kaikki puhuisivat venäjää ja testissä voi keskustella myös englanniksi. Saimme myös viikonloppuna valittuna vihdoin kurssit, joita täällä opiskelemme. Myöhäinen kurssien valinta johtuu siitä, että odottelimme listaa maisterikursseista sen verran pitkään, että vielä Suomen päässä ei voinut kurssivalintoja tehdä. Täällä kurssit menevät siten, että yksi kurssi kestää viikon verran, jolloin joka päivä on n. 4h kyseisen kurssin opiskelua, eli käytännössä samalla periaatteella kuin intensiivikurssit LUT:ssa. Meidät valitsemamme kurssit eivät ala vielä pariin viikkoon, joten toistaiseksi käymme ainoastaan venäjän kielen luentoja. Niissäkin riittää kyllä tekemistä enemmän kuin tarpeeksi, sillä kieltä opiskellaan noin 12h viikossa. Enemmän opiskeluista kerromme sitten myöhemmin kun kurssit kunnolla starttaavat. Luokkakoot ovat täällä todella pieniä, yleensä noin 5-15 hengen ryhmiä, joissa opiskelijat ovat aktiivisesti vuorovaikutuksessa opettajan kanssa. Venäjän tuntimme järjestetään tälläisessä pienessä luokassa. 

Kuten jo mainitsin niin hirveästi emme ole täällä vielä kerenneet näkemään. Olemme pysyneet melko visusti noin kilometrin säteellä yliopistosta, johtuen suurimmaksi osaksi siitä, että yliopiston/asuntolan sijainti on erinomainen, aivan keskustassa. Taivaalta on myös satanut joka päivä jonkin sortin skeidaa, joka vähentää kummasti mielenkiintoa ulkona liikkumiseen. Kaupungilla asioiminen on muutenkin järjettömän vaikeaa kun missään ei puhuta sanaakaan englantia, vaikka toki tämä ei yllätyksenä tullut. Ja kun ihmiset huomaavat ettet puhu venäjää niin tämä ei suinkaan pysäytä heitä, vaan päinvastoin, tekstiä suolletaan kahta kauheammalla tahdilla. Jos jokin paikka on tullut tutuksi, niin se on Pietarin jääkiekkoylpeyden SKA:n kauppa, joka sijaitsee lähellä yliopistoa, Nevski Prospektilla. Ostimme sieltä jo joukkueen pelipaidat (hintaan n. 66e/kpl) sekä liput olympiatauon jälkeiseen otteluun, jotka olivat noin 10e kappaleelta.

Vaikka ei välttämättä uskoisi, niin olemme kerenneet myös urheilemaan! Ylipiston kautta järjestyivät kuntosalikortit yllättävän hienolla tavalla. Ensin kysyttiin kumpaan yliopiston kanssa yhteistyössä toimivaan kuntosaliin haluamme jäsenyyden ja tämän jälkeen vain menimme salille ja näytimme opiskelijakorttia, heitimme kasan ruplia pöytään ja jäsenyys oli sitä myöten selvä. Itse otimme kortit Planet Fitness nimiselle kuntosalille, 5 kuukautta hintaan 4800 ruplaa eli reilu 100 euroa. Sali sijaitsee noin 15min kävelymatkan päässä ja on ihan ok siisti ja ainakin meille riittävä. Ainoa miinuspuoli on se, että iltaisin siellä vaikuttaa olevan valtaisa määrä ihmisiä, mutta päiväsaikaan saa reenata melkoisen rauhassa. Toinen vaihtoehtoinen sali olisi ollut hieman lähempänä sekä kuulemma melko upea, mutta vastaavasti 2-3 kertaa kalliimpi. 

Kokonaisuudessaan Pietari on tähän asti kohdellut meitä hyvin, eikä suurempaa vaarallisuutta ole ollut havaittavissa kunhan muistaa yömyöhään kävellä porukassa! Tästä saimme oivan muistutuksen viikonloppuna keskellä yötä (06.15), kun toinen meistä lähti hetkeksi kävelemään omia reittejään. Aivan yliopiston edessä vastaan tuli muutaman hengen paikallisporukka ja erinäisten kommellusten jälkeen saikin hetkeä myöhemmin huomata, että taskuthan siinä tilanteessa tyhjenivät. Tätä nyt ei suinkaan tarvitse säikähtää, ei täällä sen vaarallisempaa tunnu olevan kuin Helsingin yössäkään, muistaa vain liikkua tosiaan porukassa.

Byrokratiaa + eka päivä

Muutaman päivän olemme jo ehtineet viettää täällä Pietarissa. Tässä alussa kuitenkin kerromme hieman tästä kaikesta byrokratiasta jonka kanssa olemme joutuneet kamppailemaan tänne päästäksemme. Kaikki alkoi siitä kun kutsu Pietarin yliopistolta tuli postiluukusta sisälle. Kutsua tarvittiin opiskelijaviisumia varten, joka piti hakea Venäjän viisumitoimistosta. Viisumia varten tarvitsi myös HIV todistuksen ja matkavakuutus todistuksen. HIV testin tekeminen onnistui kätevästi Lappeenrannan YTHS:ällä ja tulokset saapuivat viikossa. Sen jälkeen sitten täyttämään viisumihakemuslomaketta ja se kädessä viisumitoimistoon. Haimme molemmat viisumimme Helsingissä sijaitsevasta Venäjän viisumitoimistosta jossa onneksemme osattiin melko hyvää englantia, ja jopa suomea jonkin verran mikäli oma kieli ei englantiin taipunut. Viisumin sai hakea kuittia vastaan noin viikon päästä jonka jälkeen kaikki olikin pakkausta vaille valmista ennen lähtöä.

Lähtöpäivänä saavuimme juna-asemalle noin kello 5 aamulla koska kyseinen aamulähtö on puolet halvempi kuin myöhäisemmät lähdöt iltapäivällä. Junamatka kesti noin 3,5h jonka aikana suoritettiin muutamat passi- ja viisumitarkastukset ja melko nopea laukkujen tarkastus. Pietariin saavuttuamme meitä oli vastassa vaihtokoordinaattorimme jolla oli suuri UNECON kyltti jota ei voinut missata. Saimme autokyydin yliopistolle jossa menimme suoraan International officeen  täyttämään muutamat paperit opiskelijakortteja ja joitakin muitakin juttuja varten joita en enää oikein muista. Aiemmista vaihtoblogeista olen lukenut että ensimmäisinä päivinä saa ravata pää kolmantena jalkana eri paikkoihin täyttämään kaikenlaista lappua mutta meillä homma hoitui noin 15 minuutissa. Hieman ihmetytti että olipas helppoa :)

Tämän jälkeen saimme vielä kyydin dormiimme josta saimme kulkukortit ja avainkortit. Aiemmin meitä oli myös peloteltu että dormiin ei pääse sisään 24-6 välillä mutta tämä onneksemme ei pitänyt paikkaansa. Sisään pääsee koska tahansa mutta vieraiden vierailuaikaa on rajoitettu niin että se loppuu klo 22.00. Loppupäivä menikin sitten tutustuessa muihin asukkeihin. 

Seuraaviin teksteihin tulee sitten kuviakin :)