Dans Le Noir

Kävimme 8 hengen porukalla syömässä Sokos hotel palace bridgen yhteydessä sijaitsevassa Ranskalaisessa Dans Le Noir (englanniksi suunnilleen in the black) ravintolassa. Saimme vinkin ravintolasta erään kurssimme luennoitsijalta, joka kehui paikkaa todella mielenkiintoiseksi. Ravintolan konsepti on siis sellainen että siellä syödään täydellisessä pimeydessä, eli et näe mitä syöt tai juot. Kun saavuimme ravintolaan, meille annettiin menu eteen jossa oli 4 vaihtoehtoa. Sai valita joko kasvista, kalaa, lihaa tai kokin yllätyksen. Muuta menusta ei kerrottu. Hinta kolmen ruokalajin illalliselle oli 2200 RUB eli reilu 50€, melko kallista mutta oli todellakin hintansa arvoista! Menujen valinnat meni porukassa suunnilleen puoliksi, osa otti yllätyksen ja muut liha menun. Samalla saimme valita myös juomat joista kerrottiin myöskin hyvin vähän. Oli lähinnä olutta, puna tai valkoviiniä, jotain yllätysdrinkkejä ja yllätysviinejä. Itse tilasin olutta ja otimme vielä pullon punaviiniä muutaman kaveri kesken. Ei hajuakaan mitä viiniä tai olutta join mutta hyviä olivat molemmat. Samalla kun teimme tilauksen, kerroimme nimemme tarjoilijalle. 

Tilauksen tehtyämme meidät vietiin hämärään huoneeseen jossa meidät otti vastaan oma tarjoilijamme. Kaikki ravintolan tarjoilijat ovat sokeita joka taitaa olla osa ravintolan tarkoitustakin että pystytään tarjoamaan töitä myös sokeille ihmisille. Tarjoilija laittoi meidät jonoon nimijärjestyksessä jossa olimme tilauksemmekin tehneet jonka jälkeen laitoimme kädet toistemme hartioille ja lähdimme tarjoilijan opastuksella pimeyteen. Ja todellakin pimeys oli aivan täydellinen, ei minkään näköistä pientäkään valonkajastusta mistään. Jonkun aikaa käveltyämme tarjoilija ohjasi jokaisen omalle tuolilleen pöydän ääreen ja siinä sitten istuimme ja haparoimme hetken että saimme vähän kuvaa missä kukakin istuu ja minkä kokoinen pöytä meillä on :D Tarjoilija toi melko nopeasti kaikkien juomat ja saimme itse kaataa viinin pullosta laseihin. Tämäkin oli aluksi melko hankalaa, pakko oli vain laittaa sormi lasiin ja kun kaatoi niin sitten tunsi milloin viini koskettaa sormenpäätä. Alkupalat tulivat nopeasti ja ne olivat todella hyviä. Oli todella hauskaa aloittaa syömään koska ensinnäkin ei ollut harmainta aavistusta mitä lautasella oli ja kuinka paljon. Aluksi haarukan ja veitsen käyttö tuntui melkein mahdottomalta, aina kun luulit saavasi haarukalle jotain ja laitoit sen suuhun se olikin tyhjä. Tähän alkoi kyllä sitten tottua ja lopulta pystyi syömään jo kohtuu hyvin. Käsiä joutui kuitenkin käyttämään apuna aina viimeistään loppuvaiheessa kun piti tarkistaa jäikö lautaselle vielä jotain syötävää. Samalla kun söimme yritimme arvuutella porukalla mitä lautasella mahtoi olla, jotkut arvaukset osuivat nappiin mutta jotkut menivät kyllä aivan metsään :D

Sama jatkui läpi pääruuan ja jälkiruuan. Kun näkö häviää niin sen kyllä huomaa että muut aistit paranivat, kuuntelemalla pystyi luomaan melko hyvän käsityksen ympäröivästä tilasta ja ihmisistä. Ruokailussa meni aikaa yhteensä ehkä noin 1,5 tuntia jonka jälkeen tarjoilija tuli hakemaan meidät pöydästä ja kävelimme taas jonossa toisista kiinni pitäen takaisin valoon. Vaikka ensimmäisenä saavuimme hämärään tilaan niin kyllä silmiin sattui ja kesti hetken aikaa kun tottui taas siihen että näkee.

Palasimme takaisin sohville jossa teimme tilauksemme ensi kertaa ja siellä saimme menun jossa oli kuvat ja tekstit siitä mitä olimme syöneet. Oli todella hauska nähdä kuvat annoksista, en ihan ollut ajatellut samannäköisiksi :D

Kokemus oli todella hieno ja erikoinen. Suosittelen todellakin kaikille samaa kokemusta jos joskus tulee mahdollisuus mennä. Kaikki muutkin ryhmästämme kehui paikkaa ja sanoivat että oli kyllä uskomaton kokemus ja täysin rahansa arvoinen.  Loppuillasta jatkoimme vielä saman porukan voimin pieneen siistiin pubiin jossa keskustelimme näitä yöhön asti. Kiitos kaikille ketkä olivat mukana!

Ensi viikolla starttaa kauan odotettu matkamme Trans Siperialla koko venäjän halki Vladivostokkiin. Mukaamme tulee kaksi ystäväämme Helsingistä jonka toisen tapaamme ensin Pietarissa ja toisen Moskovassa. Vladivostokin jälkeen lennämme vielä Benin kanssa Etelä-Koreaan Souliin muutamaksi päiväksi jossa olisi tarkoitusta nähdä koulukavereitamme Eerikkiä Harria ja Eskoa Lappeenrannasta. Yritän saada vielä jonkun blogitekstin kirjoitettua ennen sitä.